Mä en tiedä onko terapia auttanut vai mitä on tapahtunut, mutta elämä tuntuu tosi helpolta ja oma olo kevyeltä. Asiat on alkanut sujua omalla painollaan ja siis oikeesti sujua. Oon liian väsynyt ja laiska ja järkevä ollakseni maaninen, joten kai se on vaan uskottava, että elämä voi olla helppoa ja mukavaakin joskus?
Kerrankin hymyilyttää niin, hymy tahtoo kuplia pintaan jostain syvältä, vaikka mitään erityistä ei olekaan tapahtunut :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti