Tarvoin tänään koulusta kotiin (klo 20:30) noin polveen asti ulottuvassa umpihangessa. Teitä ei oltu aurattu varmaan koko päivänä ja maisema oli ihan autio, ihmisiä ei näkynyt missään. Aivan valkoinen luonto. Nautin joka hetkestä. On niin lämmintä ettei palellut, vaikka kengät oli lunta aivan tulvillaan. Oli jotenkin maaginen hetki.
Toisaalla Tampereella ihmiset kirosivat lumimyräkkää, joka hidasti/hidastaa työmatkalaisten kotiinpaluuta. Kolareita ja mäkiin hyytyneitä rekkoja. Joku on loukkaantunut vakavasti. En tiedä onko joku kuollut, sellaisia huhuja liikkui päivemmällä. Sama myrsky, niin eri maailmat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti