Maanantai 7.1.2013:
Edelleen hieman kipeänä, mutta ajattelin että kun laskettelemaan on tultu, niin laskemaan mennään. Jos vaikka sitten laskee vähän lyhyemmän päivän. Ajattelimme (mun) ensimmäisenä päivänä laskea heti lämmittelyksi alueen pisin helppo sininen rinne (7km) ja sen jälkeen Leogangin rinteet pois alta. Helppo rinne yllätti ja oli siihen alkuun yllättävänkin haastava. Jo ensimmäisen parin kilometrin jälkeen piti pysähtyä kaakaolle. Kaakaossa oli valtavasti kermavaahtoa, mikä oli positiivinen yllätys! (ei edes kysytty haluanko saati pyydetty maksamaan ekstraa siitä hyvästä) Nams!
Toinen haaste rinteen suht vaikean profiilin lisäksi oli se, että näkyvyys oli todella huono. Pilvet olivat todella matalalla ja roikkuivat ylärinteiden yllä, eli käytännössä oltiin pilvessä koko päivä (heh). Muutettiin suunnitelmaa kun oltiin päästy toiselle puolelle rinnesirkusta, sillä ne rinteet, mitä oli tarkoitus laskea, oli juuri sillä pilvisimmällä vyöhykkeellä. Lähdettiin siis laskemaan takaisin kylää kohti. Matkalla hieman hirvitti kapeat siirtymäreitit. Siirtymät olivat noin maantien levyisiä ja reunan toisella puolella odotti monesti useiden metrien pudotus metsään tai kivikkoon. Suomessa on tottunut et tuollaisissa kohdissa on edes joku verkkoaita, täällä ei ollut mitään. Väkeäkin rinteessä oli niin, että jatkuvasti viuhahti joku ohi vasemmalta tai oikealta. Vähän pelotti välillä. :P Pilviä ei tietenkään kylän korkeudella enää ollut, vaan niitä oli vain huipuilla. Viimeisillä laskuilla kun lähestyttiin kylää, alkoi rinteissä olla korkeita kumparikkoja. Niitä on aika vaikee pujotella laudalla, ja tulin suosiolla lanaamalla alas ne kohdat.
Laskupäivän jälkeen asiaan kuuluvat tietenkin afterski-oluset, mietittiin ensin yhtä tosi pelottavan ja vanhan näköistä rakennusta (tavallaan myös kiehtova), mutta ei sit uskallettu mennä sinne, kun ovien edessä oli jotain oksennusta muistuttavaa. Mietittiin että tää on varmaan joku paikallinen räkälä. Myöhemmin paljastui, että kys. rakennus oli koko kylän vanhin rakennus, ja se ovi mitä mietittiin, oli joku takaovi :D Päädyttiin juomaan yhdet Eva Almissa, missä oli terassi, jolla oli terassinlämmittimet! Miksei sellaisia oo Suomessa?
Illallisella oli ruokana paikallisia herkkuja, pääruokana Wienerschnitzeliä ja jälkiruokana apfelstrudel :)
 |
| Ensimmäinen nousu alpeille ikinä! |
 |
| Ensimmäinen lasku, sininen 7km pitkä rinne loppusuoralla. Korkealla ollaan. |
 |
| Näkyvyys oli huipulla näinkin hyvä :D Tuntuu että kuva vielä hämää parempaan suuntaan, kun siinä näkyy jopa hahmoja :P |
 |
| Rinneravintolat oli pääasiassa mukavia ja kodikkaita mökkeröisiä! |
 |
| Pilvet roikkuu.. |
 |
| AfterSki ja Gösser. Gösser oli hyvää olutta. Erehdyttiin eräs päivä ostamaan kaupasta olutta, joka ei maistunut edes oluelta. Yhh. |
 |
| Eva Almin terassi. Tuolla vasemmalla Intersportissa kävin sunnuntaina ja bongasin ylihintaisia vaatteita. |
 |
| Saalbachin pääkatua iltapäivällä. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti