Taisin saada tänään töitä kesäksi! Ja vieläpä mielenkiintoisia hommia! Aivan mahtavaa. Olen ollut koko päivän innoissani siitä, että stressaaminen kesätyöpaikan hankkimisesta loppuu (toivottavasti!) nyt. En kyllä mitään suurempaa stressiä ole jaksanut pitää yllä kun on niin paljon muutakin ajateltavaa, mutta yksi murhe vähemmän on aina yksi murhe vähemmän. Tämä mahdollinen kesätyöpaikka olisi eräässä projektissa, jossa hommanani olisi laatia suunnitelmia parini kanssa kylätalojen korjauksista ja kunnostuksista tilaajan toiveiden mukaan. Palkka on opintotuen luokkaa eli sillä hädintuskin pärjää, mutta työkokemus on sitäkin arvokkaampaa. Ja seura! Työparinani olisi Jossu, johon tutustuin viime kesänä töissä, ja joka on huipputyyppi :) Jossulta itseasiassa kuulin tästä hommasta, kun tuli puhe kesätyöpaikoista ja Jossu kertoi tarvitsevansa työparia, ja kysyi olisinko kiinnostunut. Oon niin innoissani, vaikka mitään ei vielä ole lyötykään lukkoon. Jee!
Tänään tein myös noin tunnin mittaisen kävelylenkin läpi Tampereen keskustan samalla tutkaillen rakennuskantaa rakennussuunnittelun harkkatyötä varten (etsi joku rakennus joka sopii hyvin/huonosti ympäristöönsä). Takaisin palasin näsijärven rantaa pitkin, Kekkosentien viertä. Aika hassua, miten välillä meikäläisen keho muistuttaa siitä, että jonkinlaista liikuntaa pitäisi harrastaa. Se on kyllä tavallaan ihan hirveää, kun on ihan tosi tosi levoton olo ja jaloissa tuntuu turhautuminen ja ärsytys ja tarve käyttää lihaksia. Tuulipukuni on vieläkin tammikuisen pulkkamäen jäljiltä serkkupoikien tykönä, joten mikään kävelyä rankempi liikunta ei tullut kysymykseenkään farkuissa ja pitkässä takissa 8) Ja taas syömisen jälkeen tuntuu siltä että täytyisi päästä juoksemaan, vaikka väsyttää ihan törkeästi! Hnnnng!
Taidan tästä painua pehkuihin pikkuhiljaa, hyvät yöt :)
Jee, onnee työllistymisestä! ❤ Kuulostaa tosi mielenkiintoselta, varmaan ihanaa saada oman alan töitä - ne näyttää aina parhailta ceeveessä ja varmaan motivoikin eritavalla kun joku random kauppa-apulaisen pesti. :) Mulla on vähän se ongelma, että historianopeja ei kesällä kauheesti kaivata. :') Meen ens viikolla taas Huittisiin opeilemaan, jos siitä vaikka jäis säästöön vähän kesää varten...
VastaaPoistaMusta on tullu hyötyliikunnan harrastaja, koska liikun kävellen kaikkialle. Pelkästään yliopistolle on matkaa kaks kilsaa suunta ja kun vielä lähden matkaan pikkasen liian myöhään, niin meno on aika haipakkaa. Mun kävelyvauhti on ehkä viisinkertaistunut viime kesästä, meen isäkin huomas sen, kun pysyin kerrankin sen tahdissa. 8) Koiran kans lenkkeily on sitten taas ihan oma lukunsa, odotan jo oikein nättejä, kuivia kelejä, että vois lähteä Pyynikinharjulle ja kaikkee kivaa. Ryhmäliikuntaan mua ei saa, se on ruma sana, mutta kyllä se kunto näinkin kohenee. Sen huomaa siitä, että paino nousee kun jalkoihin alkaa ilmestyä lihaksia (?!) ja housukoko pienenee. Sun täytyy opettaa Mei valjaisiin ja lenkkeillä sen kans! Nään kissojen ulkoiluttajia aina välillä Tuomiokirkolla, ne tuo mukavaa lisäjännitystä koiran ulkoiluttamiseen. :')
----------------------------
❤ Irvikissa @blogspot.com
Jooh, kyllä me valjaissa ollaan käyty rappukäytävässä jo kävelemässä, mutta pihalla toi ei oo viihtynyt pakkasilla tai suojasäälläkään kovin kauaa (kun parvekkeelle oon päästänyt). Mut eiköhän se siitä kun kesä tulee :)
VastaaPoistaTyöpaikka ei ole vielä ihan varma tosiaan, mua pyydettiin lähettään CV ja kysyttiin jos voisin aloittaa tekeen hommia jo nyt keväällä (ilman palkkaa ilmeisesti!) ja se on aika nihkeetä, kun tällä hetkellä päällänsä on 10 kurssia joista yhteensä x (,x>15) määrä harjoitustöitä. Mutta täytyy nyt kattoo, haluun oikeesti päästä tekeen jotain hommia, että täytyy varmaan jostain repiä sitä aikaa!