sunnuntai 7. maaliskuuta 2010

Sunnuntai

Mistä näitä päiviä oikein tulee?

Tänään on taas ollut erittäin aikaansaamaton päivä. Tiedän olevani tänään äärimmäisen huonoa seuraa, sillä kimpaannun tai masennun pienimmästäkin ärsykkeestä, joten ratkaisin ongelman pysyttelemällä koko päivän visusti sisällä koneen ääressä lukemassa quoteja sun muita. En tiedä mikä toisten ihmisten tekemissä toilailuissa ja mokissa on niin mielenkiintoista, mutta ehkä paras tylsyydentapposivu on lamebook.com. Aivan loistava. Olen tosin kahlannut jo lähes kaikki lamebookin jutut läpi, joten tänään eksyin aasiakas.net -sivustolle, missä tapoin aikaa useamman tunnin.

Rästihommia kyllä olisi enemmän kuin jaksaa tehdäkään. Ennen hiihtolomaa (joka muuten on jo ohi) tein listan rästitöistä, ja listaan tuli noin 20 harjoitustyötä, joista käytännössä jokainen on useamman tunnin työ. En saanut lomalla aikaiseksi mitään, vaikka suunnitelmissa oli saada suurin osa harkoista valmiiksi. En tiedä mitä nyt teen – tuntuu että hommaa on niin paljon etten jaksa tätä painolastia. Harkat ovat kuitenkin ihan mielenkiintoisia tehdä, aloittaminen vain vaatii hurjasti viitseliäisyyttä..

Viitseliäisyydestä puheen ollen olen nukkunut noin viikon olohuoneen sohvalla siitä syystä, etten ole jaksanut raivata oman sohvasänkyni päälle kertynyttä tavaravuorta. Kyllä, ihminen VOI olla näinkin laiska...

Loma on mennyt vähän hukkaan näin järkevästi ajateltuna. Se on kulunut lähinnä alkoholia juodessa ja kavereita tavatessa. Perjantaina tein kohtuu extempore-reissun, kun lähdin serkkuni (joka ajaa bussia) seuraksi Helsinkiin ja takaisin samana päivänä. Yritin metsästää sieltä farkkuja ja kävin siiderillä ystäväni Riin kanssa. Oli muuten ensimmäinen kerta kun käyn Helsingissä baarissa! Kyseinen paikka oli kyllä vähän epäilyttävä, kun heti ulko-ovella oli mainos jostain tankotanssijoista :D Mutta ihan kiva after all (vaikka hintataso oli hieman eri luokkaa kuin mihin on tottunut täällä Tampereella)! Oli muutenkin vähän resupekka-fiilis siellä Helsingissä viimeisen päälle kauniiksi laittautuneiden naisten keskellä, Tampereella en moista kuitenkaan koe. Miten kulttuuriero pääkaupunkiseudun ja Suomen seuraavaksi suurimman kaupungin välillä voikin olla niin huikea?

Mei on ollut tänään todella suloinen ja piristänyt päivää useita kertoja. Mun höppänä. <3
(Nyt Mei yrittää keksiä, miten rullaverhon saisi pois tieltä että se voisi katsella ikkunasta ulos. En ymmärrä miten jokin eläin voi olla noin huomiokykyinen – Se on katsellut kuinka itse nykäisen verhoa alas, kun haluan sen nousevan ylös. Nyt kissani yrittää nykiä verhoa alas siinä kuitenkaan onnistumatta. Raukkaparalla ei ole tarpeeksi voimaa nykäistä verhoa tarpeeksi, jotta verhon mekanismi lähtisi toimimaan.)

Olen muuten ensimmäistä kertaa elämässäni onnellinen siitä, että kevät tulee! Olen tänä talvena tajunnut kuinka pakkaset rajoittavat menemistä – kun ei ole autoa tai varaa taksiin, ei hirveällä pakkasella viitsi käydä missään ulkona. Olen skipannut jopa useampia luentoja ihan vain siitä yksinkertaisesta syystä, että ulkona on liian kylmä...
Ikinä ennen en ole ilahtunut lisääntyvästä auringonvalon määrästä. Olen enemmänkin kevätmasennus -ihmistyyppiä, ja kevät on ainoa vuodenaika jota inhoan. Tämä vuosi tuntuu kuitenkin tekevän poikkeuksen, mikä on ihan positiivista. Ei parane nuolaista ennen kuin tipahtaa, mutta ainakin tällä hetkellä odotan innolla ensi kesää ja sitä, mitä lämpimämmät ilmat tuovat tullessaan. :)

1 kommentti:

  1. Moi löysin sun blogin. ❤ Mäkin oon alottanu elämässäni vaikka kuinka monta blogia, mutta vasta nyt oon oikein innostunu (enemmän lähinnä grafiikoista yms. mut kuitenkin). En oo koskaan ollu päiväkirjaihmisiä, mutta tuntuu jotenkin motivoivammalta kirjottaa, kun tietää että edes joku lukee sen ja voi vaihtaa ajatuksia. :) Tosin mulla on aika herkkä itsesensuuri, joten en nyt ihan sydämeni syvimpiä tuntoja vuodata nettiin, mutta bloggaus on mun kaltaselleni perusluonteeltaan epäsosiaaliselle ihmiselle loistava keskustelukanava. :D Toivottavasti tää on susta yhtä kivaa kun musta. :)

    Mulla on kans tollasia ärripurri-päiviä, jollon koitan vältellä ihmisiä, koska tiedän räjähtväni ihan tyhmistäkin asioista - saatan jopa käskee Miestä häipymään jonnekin, etten pilaa senkin päivää. Räjähdin joskus sen äidille jostain ihan tyhmästä jutusta ja vähän hävettää. :S Ne on niitä päiviä et meinaan itkuun pillahtaa, jos Kimi on vaikka repinyt jonkun random mainoksen tai muuta pientä, mutta netti on sillon hyvä apuväline. Mulla on tapana metsästää uusia blogeja tai koomata ihan satunnaisilla sivustoilla - tartteekin tutsutua tohon lamebookiin. :D

    Mulla on nyt menossa loma - tai siis "perioditauko", enkä oo saanu tehtyä mitään. Oon vaan lagannu kotona, kattonu jotain roskaa teeveestä ja syöny. Eilen onneks lähdin leffaan, niin piristyin ja nyt on ekaa kertaa sellanen fiilis, että vois vaikka kirjottaa jotain! Mulla on kans miljoona tehtävää ja kirjatenttiä rästis ja alkaa olla aika toivoton olo - ilmeisesti ne ei meekkään pois, jos niitä ei vaan ajattele. :(

    Mä oon aina ollu kaamosmasennus-tyyppiä, joten lissäntyny valon määrä heijastuu onneks ees vähän mun alati vaihteleviin mielialoihin. Kimin kanssakin on hauskempaa olla ulkona nyt, kun koko koira ei huku lumihankeen. :') Lemmikit on kyllä parhaita, en tiä mitä tekisin ilman. ❤ Ootko harkinnu Meille kaveria? Aattelin et keväällä ja kesällä eläinsuojeluun ilmestyy usein hylättyjä kissanpentuja tai kokonaisia poikueita, jotka joudutaan lopettaan, jos kukaan ei ota niitä. Harmittaa, kun en itse voi ottaa kissaa, mut kaikkee ei kai voi saada. :(
    Mä kyllä odotan kesää vähän kauhunsekaisin tuntein, koska mulla ei oo mitään tietoo kesätöistä, en oo päässy minnekään, mihin oon hakenu... No, ompahan aikaa olla koiran kanssa. :DD
    ----------------------------
    Irvikissa @blogspot.com

    VastaaPoista